Naisia on aina
peloteltu menemästä kodin ulkopuolella, koska siellä kuulema
vaaraa vaanii naisia kohtaan. Kyseessä on ollut miesten harjoittama
naisten elinpiirin rajoittaminen, johon syyllistyvät sekä ne, jotka
naisia ahdistelevat kodin ulkopuolella että ne miehet, jotka
katsovat asiakseen ”valvoa naisten turvallisuutta”. Suomessa
naisia – ainakaan supisuomalaisia – eivät saata miespuoliset
sukulaiset kodin ulkopuolella, mutta esimerkiksi puolisot voivat
vahtia tai valvoa esimerkiksi kuljettamalla autolla ovelta ovelle ja
varmistamalla, että nainen todella menee sinne minne on sanonut
menevänsä. Nämä ”mustasukkaiset” miehet ovat usein naista
kontrolloivia ja pahoinpiteleviä, jotka saattavat ihan vakavissaan
uskoa ”suojelevansa naista”.
Tosiasiassa
nyky-Suomessa naisen vaarallisin paikka on koti, ja todennäköisin
naisen ahdistelija, pahoinpitelijä, raiskaaja tai tappaja on hänen
nykyinen tai entinen poikaystävä tai avio/avomies. Vuosien
2003–2013 aikana naisuhreista omassa kodissaan oli surmattu 56
prosenttia, miehistä vain 33 prosenttia. Vain 20 % naisista
tapettiin julkisessa tilassa (katu,tori, puisto jne.), muutoin muissa
yksityisissä tiloissa (toisten kotona) tai puolijulkisissa tiloissa,
kuten työpaikalla. Naisurhien tappajista 60 % oli naisen nykyinen
tai entinen avo/aviomies, 8 %:ssa surmaaja on ollut oma lapsi.
Miesuhrien yleisin surmaaja ( 67%) on jokin tuttava, yleisimmin siis
ryyppykaveri. Noin 2 % tapetuista naisista oli myös raiskattu.
Naisilla on liki kolminkertainen riski joutua tapetuksia avoliitossa
kuin avioliitossa, yksin asuvana tai yksinhuoltajana. Ehkäpä kyse
on eräästä avoliiton alalajista, jossa muutetaan yhteen nopeasti
(taloudellisista syistä tai asunnon vuoksi) ja ollaan yhdessä,
vaikka liitto on huono.
Suomenkielisillä
(yleensä siis mies) on neljä kertaa suurempi riski syyllistyä
henkirikokseen kuin suomenruotsalaisilla, mikä on todella
hämmentävää. Eivätkö suomenkieliset miehet ole kotoutuneet
vieläkään Suomeen? Onko suomenruotsalainen keskustelukulttuuri
väkivallattomampaa? Vai johtuuko ero viinankäytön tavoilla tai
sosiaaliluokalla, sillä rikokset ja myös henkirikokset kasaantuvat
alkoholisoituneille, pienituloisille miehille? Vai mistä on kyse?
Suomenruotsalaisten pahoipitelyrikostaso ja raiskausrikostaso on myös
selvästi alhaisempi kuin suomenkielisten.
Kokonaisuutena
vieraskielisten (maahanmuuttajien) henkirikostaso on alhaisempi
kuin suomenkielisten suomalaisten, mutta joukosta erottuvat tietyt
ryhmät kuten aasialaiset, joiden henkirikostaso on kaksikertainen
suomalaisiin nähden. Se mistä ns. maahanmuuttokriitikot jaksavat
jauhaa on tiettyjen ryhmien korkea raiskausrikostaso, kuten
afrikkalaisten ja lähi-idästä tulleiden 10-15 -kertainen
raiskausrikostaso verrattuna suomenkielisiin. Kyseessä on osin
tilastoharha, koska se perustuu ilmoitettuihin raiskauksiin ( ehkä
vain alle 10 %:iin todellisesta raiskausmäärästä) ja koska
suhteellisten pienien etnisten ryhmien rikosmäärät ovat todella
pieniä, jolloin otanta on niin pieni, että tarkkuusvirhe on suuri.
Jos ilmoitettuja raiskauksia on 1000 vuodessa ja niistä
kahteenkymmeneen prosenttiin on syyllistynyt maahamuuttajataustainen
eli 200, ja niistä esimerkiksi 20 on jonkin etnisen ryhmän osuus,
niin tilastovirhettä syntyy vahvasti sillä alle 100 otantoja ei
saisi olla olenkaan, kun osuuksia ja riskejä ryhdytään laskemaan.
Selvä enemmistö ilmoitetuistakin raiskauksista on edelleenkin
supisuomalaisten miesten tekemiä. Sinänsä on huolestuttavaa, että
erot ovat eri ryhmien välillä niin suuret, joten sen takana on
oltava oikeasti joitakin tekijöitä.
Kuten Tampereen
yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkija Susanne Dahlgren on
todennut kommentoidessaan ns. taharrush gamae eli
joukkokähmintäilmiötä, yhteiskunnassa, jossa seksuaalisuus on
tukahdutettua, se että pääsee vähän hipaisemaan naista, voi
tuntua kiihottavalta. Joukkoahdisteluilmiössä halutaan Dahlgrenin mukaan osoittaa naiselle tämän paikka,
joka ei ole julkisessa tilassa. Ilmiötä esiintyy monissa
kulttuureissa, mutta uskonnon kanssa sillä ei ole tekemistä, sillä
esimerkiksi Intiassa tapahtuvat naisten joukkoraiskaukset ja usein
pahoinpiteleminen hengiltä ovat osa tätä ”naiset pois julkisesta
tilasta” ilman miespuolista esiliinaa -ilmiötä. Julkinen tila
kuuluu ilmeisesti Suomessakin miehille, koska katupartiopojat
hermostuvat vain siitä, mitä tapahtuu julkisessa tilassa eivätkä
ollenkaan siitä, mitä tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, joten
he haluavat ryhtyä suomalaisten naisten esiliinoiksi kaupunkien
kaduilla.
Raiskaus ja
perheväkivalta ovat mitä suuremmissa määrin piilorikollisuutta,
joka ei näy missään tilastoissa. Joidenkin uhritutkimuksien
arvioiden mukaan Suomessa tapahtuisi vuosittain noin 15 000 raiskausta, joita ei koskaan ilmoiteta poliisille. Ilmoitettuja
raiskauksia tapahtuu noin 1000 vuodessa. Suomalaiset missit antavat
todella huonoa esimerkkiä, kun eivät ilmoita poliisille
pahoinpitelyjään, valittavasti. Nyt kun ”maahanmuuttokriitikkojen”
esille nostamat maahanmuuttajien puskaraiskaukset ovat tehneet
naisiin kohdistuvasta väkivallasta puheenaiheen, ja ehkäpä poliisi
ja oikeuslaitoskin alkavat suhtautua asiaan vakavasti, niin on
entistä tärkeämpää tehdä rikosilmoitus jokaisesta
seksuaalisesta ahdistelusta, vainoamisesta, väkivallasta ja
raiskaamisesta.
Uhritutkimuksien
mukaan vain noin 10–20 % pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille. Ilmoitettua naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa tapahtuu muutamia tuhansia
(2000– 3000) tapauksia vuodessa ja muuta väkivaltaa noin 7000
tapausta vuodessa. Ilmoitettujen tapausten valossa
maahanmuuttajanaiset ovat riskissa enemmän kuin Suomessa syntyneet,
erityisesti afrikkalaiset ja eteläamerikkaiset naiset. Myös
EU-alueen ja muun Euroopan naisten riski joutua perheväkivallan
uhriksi Suomessa on jopa kolmikertainen tai muun väkivallan riski
kaksikertainen kuin Suomessa syntyneillä, mikä on todella
yllättävää. EU-alueen naisten pahoinpitelyihin syyllistyvät
yleisimmin kantasuomalaiset miehet ( perheväkivalta + muut väkivalta
yli 50 %). Muut naisryhmät EU-naisten ja kantasuomalaisnaisten
lisäksi ( 72 %), joiden pahoinpitelyihin syyllistyvistä suurin osa
on supisuomalaisia miehiä ovat kaakkoisaasialaiset ( 65 %),
itäaasialaiset (70%) ja latinalaisamerikkalaiset naiset ( 72 %).
Miehen perässä maahan tuleva kielitaidoton nainen on usein todella
heikossa asemassa.
Maahanmuuttajamiehet
puolestaan pahoinpitelevät (koti- ja muu väkivalta) tilastojen
mukaan eniten afrikkalaisia (45 %) sekä keski- ja eteläaasialaisia
naisia ( 74 %). Tilastoissa näkyy myös lasten fyysisen kurituksen
hyväksyminen tietyissä kultuureissa, koska esimerkiksi
afrikkalaisten naisten väkivallan teot ovat suhteellisesti
korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten naisten kohdistuessaan
omaan etniseen ryhmään (todennäköisimmin lapsiin).
Juu, juu... kyllä
se pelon maantiedekin on olemassa. Pimeällä kujalla ei ole naisen
mukavaa liikkua miehen lähellä. Myös suomalaisilla miehillä
(siis ainakin osalla) on edelleenkin takaraivossaan sellainen
käsitys, että vähissä pukeissa ravintolassa liikkuva tai illalla
yksin kulkeva nainen on ”vapaata riistaa”, ”kevytkenkäinen”,
”hutsu”, jonka 'ei' on 'kyllä', ja joka ansaitsee tulla
ahdisteluksi, raiskatuksi, hakatuksi ja tapetuksi, koska hän on
väärässä paikassa väärään aikaan. Tästä huolimatta naisen
vaarallisin paikka on edellenkin oma koti, mikä ei näytä usein
itsekin naisten pahoinpitelyihin syyllistyneitä katupartiopoikia
ollenkaan kiinnostavan. Rasismin lietsominen ”naisten suojelun”
nimissä on tekopyhää ja propagandistista soopaa, jonka edessä ei
tule taipua.
Ps.
Poliisi julkisti
vuoden 2015 rikostilastojaan 29.1. 2016. Suurin osa
tiedostusvälineistä keskittyi maahanmuuttajien ja
turvapaikanhakijoiden rikollisuuteen, josta poliisi oli laatinut oman
tilastonsa. Tilastoista käy kuitenkin ilmi, että kokonaisuutena
ilmoitetut rikoslakirikokset vähenivät , erityisen paljon vähenivät
henkirikokset (-15 %) ja lasten seksuaalisen hyväksikäyttörikokset
( -13%) vuoden 2014 tasosta. Esimerkiksi ulkomaan kansalaisten
epäillyksi tekemät törkeät varkaudet ( -11% ) ja törkeät
huumausainerikokset (-31 %) vähenivät. Myös ulkomaan kansalaisten
kokonaisrikollisuus väheni. Sen sijaan ryöstöissä ( + 17,5 %),
pahoinpitelyissä (+24 %) ja raiskauksissa (+20,5 %) ulkomaan
kansalaisten määrä rikoksista epäiltynä lisääntyi. Mediassa
ei ole lainkaan huomiotu sitä, että ulkomaan kansalaisten määrä
asianomistajana eli uhrina lisääntyi petosrikoksissa (
+17 %) ja pahoinpitelyissä (+15%). Edelleenkin on aihetta
huomauttaa, että poliisin tilastot koskevat rikoksesta epäiltyjä –
eivät tuomittuja – mutta asianomistajat eli uhrit ovat selvillä,
kuten myös ilmoitetun rikollisuuden määrä.
Lähteitä:
Martti Lehti
Valtiotieteellinen
tiedekunta
Kriminologian ja
oikeuspolitiikan instituutti
Katsauksia 1/2015
Henkirikoskatsaus
2015
Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265
Martti Lehti &
Venla Salmi & Mikko Aaltonen & Petri Danielsson & Ville
Hinkkanen &
Hannu Niemi &
Reino Sirén & Karoliina Suonpää
Maahanmuuttajat
rikosten uhreina ja tekijöinä
English summary
Immigrants as crime
victims and offenders in finland
Helsinki 2014
Tutkija kertoo
taharrush gamae -ilmiöstä: "Halutaan häpäistä naisia" . Iltalehti 12.1.201.
Tilastot - koko maa. Rikollisuus
2015.
Tietolähde:
poliisin tulostietojärjestelmä.
Ulkomaan
kansalaisten osuus rikollisuudessa - koko maa 2015.
Tietolähde:
poliisin tulostietojärjestelmä.
https://poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/44000_Tilasto.pdf?8798c3ee8b28d388
