Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenruotsalaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenruotsalaiset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. tammikuuta 2016

Naisen vaarallisin paikka on oma koti


Naisia on aina peloteltu menemästä kodin ulkopuolella, koska siellä kuulema vaaraa vaanii naisia kohtaan. Kyseessä on ollut miesten harjoittama naisten elinpiirin rajoittaminen, johon syyllistyvät sekä ne, jotka naisia ahdistelevat kodin ulkopuolella että ne miehet, jotka katsovat asiakseen ”valvoa naisten turvallisuutta”. Suomessa naisia – ainakaan supisuomalaisia – eivät saata miespuoliset sukulaiset kodin ulkopuolella, mutta esimerkiksi puolisot voivat vahtia tai valvoa esimerkiksi kuljettamalla autolla ovelta ovelle ja varmistamalla, että nainen todella menee sinne minne on sanonut menevänsä. Nämä ”mustasukkaiset” miehet ovat usein naista kontrolloivia ja pahoinpiteleviä, jotka saattavat ihan vakavissaan uskoa ”suojelevansa naista”.


Tosiasiassa nyky-Suomessa naisen vaarallisin paikka on koti, ja todennäköisin naisen ahdistelija, pahoinpitelijä, raiskaaja tai tappaja on hänen nykyinen tai entinen poikaystävä tai avio/avomies. Vuosien 2003–2013 aikana naisuhreista omassa kodissaan oli surmattu 56 prosenttia, miehistä vain 33 prosenttia. Vain 20 % naisista tapettiin julkisessa tilassa (katu,tori, puisto jne.), muutoin muissa yksityisissä tiloissa (toisten kotona) tai puolijulkisissa tiloissa, kuten työpaikalla. Naisurhien tappajista 60 % oli naisen nykyinen tai entinen avo/aviomies, 8 %:ssa surmaaja on ollut oma lapsi. Miesuhrien yleisin surmaaja ( 67%) on jokin tuttava, yleisimmin siis ryyppykaveri. Noin 2 % tapetuista naisista oli myös raiskattu. Naisilla on liki kolminkertainen riski joutua tapetuksia avoliitossa kuin avioliitossa, yksin asuvana tai yksinhuoltajana. Ehkäpä kyse on eräästä avoliiton alalajista, jossa muutetaan yhteen nopeasti (taloudellisista syistä tai asunnon vuoksi) ja ollaan yhdessä, vaikka liitto on huono.

Suomenkielisillä (yleensä siis mies) on neljä kertaa suurempi riski syyllistyä henkirikokseen kuin suomenruotsalaisilla, mikä on todella hämmentävää. Eivätkö suomenkieliset miehet ole kotoutuneet vieläkään Suomeen? Onko suomenruotsalainen keskustelukulttuuri väkivallattomampaa? Vai johtuuko ero viinankäytön tavoilla tai sosiaaliluokalla, sillä rikokset ja myös henkirikokset kasaantuvat alkoholisoituneille, pienituloisille miehille? Vai mistä on kyse? Suomenruotsalaisten pahoipitelyrikostaso ja raiskausrikostaso on myös selvästi alhaisempi kuin suomenkielisten.


Kokonaisuutena vieraskielisten (maahanmuuttajien) henkirikostaso on alhaisempi kuin suomenkielisten suomalaisten, mutta joukosta erottuvat tietyt ryhmät kuten aasialaiset, joiden henkirikostaso on kaksikertainen suomalaisiin nähden. Se mistä ns. maahanmuuttokriitikot jaksavat jauhaa on tiettyjen ryhmien korkea raiskausrikostaso, kuten afrikkalaisten ja lähi-idästä tulleiden 10-15 -kertainen raiskausrikostaso verrattuna suomenkielisiin. Kyseessä on osin tilastoharha, koska se perustuu ilmoitettuihin raiskauksiin ( ehkä vain alle 10 %:iin todellisesta raiskausmäärästä) ja koska suhteellisten pienien etnisten ryhmien rikosmäärät ovat todella pieniä, jolloin otanta on niin pieni, että tarkkuusvirhe on suuri. Jos ilmoitettuja raiskauksia on 1000 vuodessa ja niistä kahteenkymmeneen prosenttiin on syyllistynyt maahamuuttajataustainen eli 200, ja niistä esimerkiksi 20 on jonkin etnisen ryhmän osuus, niin tilastovirhettä syntyy vahvasti sillä alle 100 otantoja ei saisi olla olenkaan, kun osuuksia ja riskejä ryhdytään laskemaan. Selvä enemmistö ilmoitetuistakin raiskauksista on edelleenkin supisuomalaisten miesten tekemiä. Sinänsä on huolestuttavaa, että erot ovat eri ryhmien välillä niin suuret, joten sen takana on oltava oikeasti joitakin tekijöitä.

Kuten Tampereen yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkija Susanne Dahlgren on todennut kommentoidessaan ns. taharrush gamae eli joukkokähmintäilmiötä, yhteiskunnassa, jossa seksuaalisuus on tukahdutettua, se että pääsee vähän hipaisemaan naista, voi tuntua kiihottavalta. Joukkoahdisteluilmiössä halutaan Dahlgrenin mukaan osoittaa naiselle tämän paikka, joka ei ole julkisessa tilassa. Ilmiötä esiintyy monissa kulttuureissa, mutta uskonnon kanssa sillä ei ole tekemistä, sillä esimerkiksi Intiassa tapahtuvat naisten joukkoraiskaukset ja usein pahoinpiteleminen hengiltä ovat osa tätä ”naiset pois julkisesta tilasta” ilman miespuolista esiliinaa -ilmiötä. Julkinen tila kuuluu ilmeisesti Suomessakin miehille, koska katupartiopojat hermostuvat vain siitä, mitä tapahtuu julkisessa tilassa eivätkä ollenkaan siitä, mitä tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, joten he haluavat ryhtyä suomalaisten naisten esiliinoiksi kaupunkien kaduilla.


Raiskaus ja perheväkivalta ovat mitä suuremmissa määrin piilorikollisuutta, joka ei näy missään tilastoissa. Joidenkin uhritutkimuksien arvioiden mukaan Suomessa tapahtuisi vuosittain noin 15 000 raiskausta, joita ei koskaan ilmoiteta poliisille. Ilmoitettuja raiskauksia tapahtuu noin 1000 vuodessa. Suomalaiset missit antavat todella huonoa esimerkkiä, kun eivät ilmoita poliisille pahoinpitelyjään, valittavasti. Nyt kun ”maahanmuuttokriitikkojen” esille nostamat maahanmuuttajien puskaraiskaukset ovat tehneet naisiin kohdistuvasta väkivallasta puheenaiheen, ja ehkäpä poliisi ja oikeuslaitoskin alkavat suhtautua asiaan vakavasti, niin on entistä tärkeämpää tehdä rikosilmoitus jokaisesta seksuaalisesta ahdistelusta, vainoamisesta, väkivallasta ja raiskaamisesta.


Uhritutkimuksien mukaan vain noin 10–20 % pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille. Ilmoitettua naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa tapahtuu muutamia tuhansia (2000– 3000) tapauksia vuodessa ja muuta väkivaltaa noin 7000 tapausta vuodessa. Ilmoitettujen tapausten valossa maahanmuuttajanaiset ovat riskissa enemmän kuin Suomessa syntyneet, erityisesti afrikkalaiset ja eteläamerikkaiset naiset. Myös EU-alueen ja muun Euroopan naisten riski joutua perheväkivallan uhriksi Suomessa on jopa kolmikertainen tai muun väkivallan riski kaksikertainen kuin Suomessa syntyneillä, mikä on todella yllättävää. EU-alueen naisten pahoinpitelyihin syyllistyvät yleisimmin kantasuomalaiset miehet ( perheväkivalta + muut väkivalta yli 50 %). Muut naisryhmät EU-naisten ja kantasuomalaisnaisten lisäksi ( 72 %), joiden pahoinpitelyihin syyllistyvistä suurin osa on supisuomalaisia miehiä ovat kaakkoisaasialaiset ( 65 %), itäaasialaiset (70%) ja latinalaisamerikkalaiset naiset ( 72 %). Miehen perässä maahan tuleva kielitaidoton nainen on usein todella heikossa asemassa.

Maahanmuuttajamiehet puolestaan pahoinpitelevät (koti- ja muu väkivalta) tilastojen mukaan eniten afrikkalaisia (45 %) sekä keski- ja eteläaasialaisia naisia ( 74 %). Tilastoissa näkyy myös lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen tietyissä kultuureissa, koska esimerkiksi afrikkalaisten naisten väkivallan teot ovat suhteellisesti korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten naisten kohdistuessaan omaan etniseen ryhmään (todennäköisimmin lapsiin).

Juu, juu... kyllä se pelon maantiedekin on olemassa. Pimeällä kujalla ei ole naisen mukavaa liikkua miehen lähellä. Myös suomalaisilla miehillä (siis ainakin osalla) on edelleenkin takaraivossaan sellainen käsitys, että vähissä pukeissa ravintolassa liikkuva tai illalla yksin kulkeva nainen on ”vapaata riistaa”, ”kevytkenkäinen”, ”hutsu”, jonka 'ei' on 'kyllä', ja joka ansaitsee tulla ahdisteluksi, raiskatuksi, hakatuksi ja tapetuksi, koska hän on väärässä paikassa väärään aikaan. Tästä huolimatta naisen vaarallisin paikka on edellenkin oma koti, mikä ei näytä usein itsekin naisten pahoinpitelyihin syyllistyneitä katupartiopoikia ollenkaan kiinnostavan. Rasismin lietsominen ”naisten suojelun” nimissä on tekopyhää ja propagandistista soopaa, jonka edessä ei tule taipua.




Ps.

 Poliisi julkisti vuoden 2015 rikostilastojaan 29.1. 2016. Suurin osa tiedostusvälineistä keskittyi maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden rikollisuuteen, josta poliisi oli laatinut oman tilastonsa. Tilastoista käy kuitenkin ilmi, että kokonaisuutena ilmoitetut rikoslakirikokset vähenivät , erityisen paljon vähenivät henkirikokset (-15 %) ja lasten seksuaalisen hyväksikäyttörikokset ( -13%) vuoden 2014 tasosta. Esimerkiksi ulkomaan kansalaisten epäillyksi tekemät törkeät varkaudet ( -11% ) ja törkeät huumausainerikokset (-31 %) vähenivät. Myös ulkomaan kansalaisten kokonaisrikollisuus väheni. Sen sijaan ryöstöissä ( + 17,5 %), pahoinpitelyissä (+24 %) ja raiskauksissa (+20,5 %) ulkomaan kansalaisten määrä rikoksista epäiltynä lisääntyi. Mediassa ei ole lainkaan huomiotu sitä, että ulkomaan kansalaisten määrä asianomistajana eli uhrina lisääntyi petosrikoksissa ( +17 %) ja pahoinpitelyissä (+15%). Edelleenkin on aihetta huomauttaa, että poliisin tilastot koskevat rikoksesta epäiltyjä –  eivät tuomittuja –  mutta asianomistajat eli uhrit ovat selvillä, kuten myös ilmoitetun rikollisuuden määrä.





Lähteitä:


Martti Lehti
Valtiotieteellinen tiedekunta
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Katsauksia 1/2015
Henkirikoskatsaus 2015

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154148/Katsauksia_1_2015_Henkirikoskatsaus_2015.pdf?sequence=4



Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265
Martti Lehti & Venla Salmi & Mikko Aaltonen & Petri Danielsson & Ville Hinkkanen &
Hannu Niemi & Reino Sirén & Karoliina Suonpää
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä
English summary
Immigrants as crime victims and offenders in finland
Helsinki 2014

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf


Tutkija kertoo taharrush gamae -ilmiöstä: "Halutaan häpäistä naisia" . Iltalehti 12.1.201.



Tilastot - koko maa. Rikollisuus 2015.
Tietolähde: poliisin tulostietojärjestelmä.

https://poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/43992_Tilastot.pdf?ff5724848a28d388


Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa - koko maa 2015.
Tietolähde: poliisin tulostietojärjestelmä.

https://poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/44000_Tilasto.pdf?8798c3ee8b28d388



torstai 12. helmikuuta 2015

"Mamut tappavat varmimmin"



Porilaisen koulutytön raaka murha on herättänyt syvää pahennusta ja raivoa ainakin somessa. Ei siksi, että murha oli raaka ja kohdistui tyttöön, vaan siksi että syylliseksi epäily on tiettävästi maahanmuuttaja, 25-vuotias nuori mies. Mikään raaka suomalaisen naisen tai tytön murha, jonka tekijä on ollut kantasuomalainen, hetero, lihaa syövä ja autoileva perusmies ei ole herättänyt tällaista aggressiota ja älämölöä. Vain aikoinaan kahden poliisimiehen murha Helsingissä herätti tämän tason pahennusta, ja tällöin vaadittiin välittömästi viisumipakkoa Eestin ja Suomen välille. Kun kävi ilmi, että murhaaja olikin tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen, kohu laantui välittömästi, eikä kukaan vaatinut viisumipakkoa Suomen ja Tanskan välille.


On totta, että poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajat syyllistyvät suhteellisesti useammin rikoksiin, mutta he ovat myös useammin kuin kantasuomalaiset rikoksen uhreja. Mitä näiden tilastojen takana on ja mitä ne tilastot kertovat? Ensinnäkin, poliisin tilastoissa on vain rikokseen epäillyt, ei siis tuomitut. Erikoisemman näköinen maahanmuuttaja on helpompi identifioida rikoksesta epäilyksi, kun taviksen näköisen perusjuntti. Toiseksi, kotona tapahtuvat naisten pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat pääosin piilorikollisuutta, jota ei koskaan ilmoiteta poliisille, vaikka siitä supisuomalaisesta hakkaajasta olisi erottu, koska halutaan vain päästä eroon siitä kantasuomalaisesta kusipäästä. Nämä rikokset eivät siis löydy tilastoista. Lisäksi raiskausoikeudenkäynnit ovat äärimmäisen nöyryyttäviä naisille. Itä-Suomen hovioikeuden mukaanhan naisen minihame ja raiskaajan pysyvä työpaikka ovat rikosta lieventäviä tekijöitä. Kolmanneksi, maahanmuutto on usein sellainen stressitekijä, joka lisää väkivaltaisuutta, kun kotoutuminen, työnsaanti ja elämän vakiintuminen ei syystä tai toisesta onnistu. Esimerkiksi ruotsinsuomalaiset ovat olleet kuuluisia korkeista rikosluvuistaan. Pakolaistaustaisilla saattaa olla takanaan sotatraumoja tai kidutusta. Neljänneksi, suurin osa rikoksista on 15–35-vuotiaiden miesten tekemiä. Monissa maahanmuuttajaryhmissä 30–40 % kuuluu tuohon ryhmään, kun kantasuomalaisista vain 15 %. Viidenneksi, suomenruotsalaiset tekevät paljon vähemmän väkivalta- ja henkirikoksia kuin suomenkielinen kantaväestö. Supisuomalainen tappaa neljä kertaa useammin kuin suomenruotsalainen, ja maahanmuuttajat keskimäärin viisi kertaa useammin kuin suomenruotsalaiset. Lihaa syövä, hetero ja autoileva perussuomimies siis tappaa samalla tasolla kuin keskimääräinen maahanmuuttaja verrattuna suomenruotsalaisiin.


Rikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät, joihin voidaan vaikuttaa perhe-, sosiaali- ja talouspoliittisin toimin. Rikoksia tekevät todennäköisimmin köyhät, vähemmän koulutetut, päihdeongelmaiset, huonot kotiolosuhteet kokeneet ja traumatisoituneet miehet. Kaikkeen muuhun voidaan vaikuttaa suhteellisen helposti, paitsi siihen, miksi nuorehkojen miesten maailmaan kuuluu niin vahvasti väkivalta ja rikollisuus verrattuna naisten maailmaan. Sen sijaan, että kauhistellaan yksittäisten nuorten miesten mielettömiä tekoja, pitäisi ryhtyä tekemään jotain. Mikä mättää varsinkin suomenkielisten mieskuvassa? Miksi suomenruotsalaiset miehet eivät ole olenkaan niin väkivaltaisia? Eiköhän se ole se perusjuntin kovasti pilkkaama suomenruotsalaisten ”naismaisuus” ja kyky keskustella asioista. 


Sen sijaan että huudetaan maahanmuuttajia ulos maasta, olisi perusmiesten korkea aika mennä itseensä ja miettiä miksi heillä niin pahasti kiehuu sisällä, että tekee mieli hakata sekä mamuja että sitä ikävää akkaa, joka ei tee niin kuin mies haluaa tai joka törkeästi jättää ”niin hyvän suomimiehen”. Tarvitaan miesprojekteja, jotta supisuomalaisetkin miehet osaisivat vihdoinkin puhua tunteistaan ja käsitellä aggressiota muullakin tavalla kuin hakkaamalla fyysisesti ja psyykkisesti naisia ja maahanmuuttajia – tai ryyppykavereita. Populistis-rasistiset ”asiantuntijat” antavat ymmärtää, että väkivalta olisi jotenkin joidenkin maahanmuuttajaryhmien geeneissä tai rotupiirre, mutta he unohtavat autuaallisesti, että kantasuomalaisten nuorehkojen miesten oma väkivaltaisuus on huippuluokkaa sekä eurooppalaisittain että verrattuna suomenruotsalaisiin. Kulttuurilla on tekemistä asian kanssa ja siihen voidaan vaikuttaa. Sen on osoittanut myös kampanjointi Jordaniassa, jolla on saatu ns. kunniamurhat vähenemään radikaalisti.

Väkivalta ei ole koskaan puolusteltavaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa jos halutaan. Nyt vain populistisesti kauhistellaan ja puhutaan sivuasioista. Naiset ovat tässä miesten hallitsemassa väkivaltakulttuurissa altavastaajina.

Raiskaus ja lapsimorsiamet lainsäädännön kohteina

Intian korkein oikeus linjasi lokakuussa 2017, että seksi alaikäisen kanssa on myös avioliitossa raiskaus. Intian laki on sallinut ala...