Miksi miehet ovat niin rikollisia?

Ns. maahanmuuttokriitikoiden eli rasistien mukaan maahanmuuttajat ovat niin rikollisia, että heillä ei ole Suomessa mitään sijaa. Ryhmien arvioiminen ”konttänä” ilman tarkempaa analyysiä on idioottimaista, mutta siitä hommafoorumilaiset tykkäävät, kunnes käy ilmi, että suomenkieliset (miehet) tappavat neljä kertaa useammin kuin ruotsinkieliset suomalaiset (miehet).

Ylipäätään miesten rikollisuus on korkealla tasolla verrattuna naisiin. Miehet tekevät omaisuusrikoksista 77 %, henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista 83 %, seksuaalirikoksista 98 %, rikoksista oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 83 %, liikennerikoksista 89 % ja muista rikoslain vastaisista rikoksista (kuten huumausainerikokset) 85 %. Toisin kerrottuna miehet tekevät esimerkiksi seksuaalirikoksia noin 50 kertaa useammin kuin naiset. Sellaisiin lukuihin eivät mamut pääse suhteessa kantaväestöön. Kuitenkaan näitä rikollisia peruskantasuomalaisia miehiä – puhumattakaan kaikista miehistä – ei olla karkottamassa Siperiaan.

Miksi miehet ovat niin rikollisia? Väkivaltarikoksien ja osin omaisuusrikoksien takana on usein päihteiden käyttö, vaikka se on yhtä huono selitys kuin "kulttuuri". Miesten, erityisesti nuorten miesten perinteiseen rooliin liittyy uhoaminen, hölmöjen temppujen tekeminen, rahan ja pillun hankinta ja ”rajojen rikkominen”. Mies on ”luotu” etsimään huomiota, ottamaan naisia, järjestämään rahaa, käskemään ja tukkimaan niiden suu, jotka ovat eri mieltä. Perinteinen miesrooli on linkittynyt miesten rikollisuuteen. Kun sitä perhettä ja naista – joka pitää pystyssä – ei ole, mies syrjäytyy ja turvautuu viinaan ja saa lopulta kenkää, jolloin ei ole edes rahaa. Alamäki on valmis.

Onko perinteiseen miesrooliin tarrautunut mies reppana, vaikka hänellä olisi työ, rahaa ja perhe? Onko rikollisuus merkki pelkuruudesta? Suomessa päihteisiin liittyvä rikollisuus on paljon yleisempää kuin Ruotsissa, vaikka naapurimaassammekin osataan vetää viinaa ja huumeita. Ruotsalaisia miehiä pidetään Suomessa puolihomoina, hienohelmoina, jotka eivät ole tosimiehiä. Ehkä kannattaisi kuitenkin ottaa opikseen muissa Pohjoismaissa (ja suomenruotsalaisien) yleisemmästä keskusteluperinteestä ja miesroolin joustavuudesta.

Ei liene sattumaa, että nimenomaan perussuomalaisten joukoissa on paljon (väkivalta)rikollisia. Puolue tuntuu kaipaavan vanhoillis-katolisen Timo Soinin johdolla takaisin 1950-luvulle, jossa äiti on kotona ja isi käy raskaissa teollisuushommissa. Miehen tehtävä on pitää asiat, rahat, lapset ja vaimo järjestyksessä. 

Soinin mukaan kotihoidontukeen puuttuminen olisi sekaantumista perheiden asioihin. Timo taisi unohtaa, että pelkästään avioliittolaki on sekaantumista perheiden asioihin, lapsilisistä puhumattakaan. Mutta Soini onkin mies, joka haluaa pitää asiat, rahat, lapset ja naiset perinteisessä järjestyksessä. Ei sillä niin väliä, vaikka syvästi kristityn miehen ylläpitämä miehen malli edistää miesten syrjäytymistä ja rikollisuutta.

Miesten tasa-arvo ja naisten...jotain...

Miesten tasa-arvo ry -niminen yhdistys on suivaantunut siitä, että  ns. perhesurmia on arvioitu siten, että mies yleensä surmaa myös vaimonsa tai ex-vaimonsa (lasten lisäksi), kun taas nainen tappaa yleensä vain lapset. Se nyt vaan on niin, vaikka yhdistys yrittää muuta selittää.

Jo yhdistyksen nimi Miesten tasa-arvo antaa ymmärtää, mistä on kyse: miesten tasa-arvosta, ei miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta tai ihmisten välisestä tasa-arvosta.

Äitimyytillä naiset ovat kyllä pitäneet miehet tehokkaasti poissa  lasten hoidosta,  "eikä se mies osaa oikeasti edes hoitaa"...mutta kuinka moni tosimies pitää edes sen isyysvapaan ja kuinka moni pitää vanhempainvapaita? Todella pieni vähemmistö isistä. Jos isä oikeasti haluaa, hän voi ne vapaat pitää. Miesten tasa-arvo -yhdistys ei pidä miesten tasa-arvo-ongelmana sitä, että isät eivät halua/saa/viitsi olla lastensa elämässä vanhempainvapaiden muodossa. 

Miten niihin lapsiin voisi syntyä edes kunnollista suhdetta kun isät ovat vain "tienaamassa leipää" lapsille. Tunnettu tosiasia on se, että ylityöt kasaantuvat pienten lasten isille ja jotkut oikein odottavat, että vaimo on saanut lapset nukkumaan ennen kuin kotiin mennään työpäivän päätteeksi.

Se on totta, että erotilanteissa isiä on usein sorrettu huoltajuuskiistoissa. Mutta  siinäkin on tapahtunut selvä muutos ainakin  suurimmissa kaupungeissa, jossa äitimyytin loisto on alkanut himmetä sosiaalitoimessa ja oikeuslaitoksessa. Huoltajuusasiat ovat kokonaisuutena katsoen ihan hunningolla tässä maassa, koska lapsella ei ole omaa asiamiestä, esimerkiksi lastenvalvojaa, vaikka nimenomaan lapsen oikeuksista päätetään, eikä vanhempien oikeuksista.

Maahan tarvittaisiin perheoikeus, joka voisi myös käsitellä esimerkiksi huostaanottoasiat. Lapsilla tulee olla  sosiaalitoimesta riippumaton lapsiasiamies, joka voisi toimia vaikka syyttäjälaitoksen alaisuudessa. Samalla vanhemmat laitettaisiin  pakolliseen perheneuvontaan, jossa puitaisiin eron tai huostaanoton jälkeistä tilannetta. Neuvonnassa jo aletaan nähdä se onko riskiä siihen, että jompikumpi osapuoli tai molemmat käyttävät lapsia lyömäaseena.

Miesten  syrjäytymisestä ovat Miesten tasa-arvo ry.n miehet kovin huolissaan. mutta eivät siitä, että miehet ovat myös niitä rikkaampia ja johtotehtävissä istuvia. Ehkä siinä miehen mallissa, jota kyseinenkin yhdistys näyttää arvostavan, on jotain vikaa, kun miehet eivät selviä avioeroista, eivätkä osaa elää yksin, vaan tarvitsevat sen hoitajan, sen naisen pitämään itseään pystyssä. 

Miesten keskimääräistä onnellisuutta ja terveyttä lisää parisuhde, mutta jostain kumman syystä naisten onnellisuutta ja terveyttä se ei lisää.  Usein sanotaan että miehet joutuvat ja naiset pääsevät naimisiin, mutta asia on ihan päinvastoin.